Keli oli aamusta alkaen aurinkoinen ja viidentoista asteen lämmöstä lämpeni päivän mittaan kahteenkymmeneen asteeseen. Reitti oli rauhallinen ja oikein mukava lukuunottamatta pientä pätkää rekkojen seassa. Muutaman kerran viikon aikana on pyörälaukku meinannut lähteä ohittavan auton mukaan. Yleisesti ottaen ammattiautoilijat väistävät kunnolla, mutta jos kaistat ovat täynnä, niin silloin on pyörällä tiukkaa. Kerran matkailuauto meinasi viedä Antin mukanaan. Suurin osa retken teistä oli erittäin rauhallisia ja niillä saattoi ajella rennosti maisemia katsellen.
Lähdimme liikkeelle LentoHotellista ennen yhdeksää ja ensin ajettiin katsomaan Kauhavan kirkkoa. Reittiin sisältyi noin neljän kilometrin soratiepätkä, joka oli ainut laatuaan tämän vuoden retkellä. Alajärvelle saavuttiin puoli yhden jälkeen. Kati siellä odotteli meitä koiralauman kanssa.
Pyöräily on parhaiten rentouttavaa huvia kesällä. Suomi on täynnä vähäliikenteisiä asvalttiteitä kivoilla maisemilla. Jokivarret ovat mielestäni kaikista mielenkiintoisimpia tiheän ja vanhan asutuksen vuoksi. Tällä retkellä niitä olikin mukavasti tarjolla. Ensi kesänä uudestaan! Pienen ongelman muodostaa se, että yritämme löytää aina uusia reittejä. Tälläkin retkellä taisi tulla jokunen kirkko kuvattua jo toiseen kertaan. Nyt suuntaamme autokyydillä Laukaaseen mökille saunomaan. Eläköön pyöräretkeily!
